MITÄ TYÖNOHJAUS ON ?

Työnohjaus on keskustelua ulkopuolisen henkilön kanssa työstä ja työhön liittyvistä asioista

Työnohjaus voi olla akuuttien tilanteiden purkamista, työn pohdintaa ja/tai muutostilanteiden tueksi

Työnohjauskeskustelut ovat aina luottamuksellisia. Yksilöohjauksessa voidaan käydä läpi mm. stressaavia tilanteita tai urasuunnitelmia. Se on hetki, jolloin voi rauhassa miettiä omia ajatuksiaan työstä ja työn tekemisestä.

Työnohjaus voi myös olla ns. case-tyyppistä eli käydään läpi jokin hankala tilanne tai työnohjaaja voi auttaa muutostilanteen prosessoinnissa.

Yksi työnohjauskerta yhdelle ihmiselle on 60min/60e

Ota yhteyttä tästä

20.12.2017 Aamuset-lehdessä on juttu minusta ja työnohjauksesta. Voit lukea sen tästä


Jos kiinnostuit, voit lukea tästä lisää työnohjauksesta

Työnohjauksessa sinulla on aikaa ja mahdollisuuksia miettiä työtä ja sen tekemistä. Työnohjauksessa voit pohtia, mitä työ sinulle merkitsee ja miten se vaikuttaa jokaiseen päivääsi. Mitä mahdollisuuksia ja toisaalta uhkia työhösi tai työn tekemiseen liittyy? Mitä ominaisuuksia sinulla on työntekijänä ja työyhteisön jäsenenä, jotka auttavat tai haittaavat sinua? Tavoitteena on, että pohdit asioita myös työnohjauksen jälkeen ja mahdollisesti teet muutoksia itse työhön tai omaan ajattelutapaasi, mikäli koet siihen tarvetta.

Työnohjauksessa voit miettiä omia urasuunnitelmiasi, työnvaihtoa ja niihin liittyviä asioita. Voit pohtia omaa jaksamistasi tai miten voisit kehittää itseäsi, jotta pysyt mukana muuttuvassa työympäristössä. Myös työhön liittyvät muutokset voivat askarruttaa sinua ja silloin voit yhdessä
työnohjaajan kanssa miettiä, mitä muutos tarkoittaa juuri sinulle ja miten se vaikuttaa työhösi. Tärkeää pohdintaa on myös, millä keinoilla pystyt selviytymään muutoksista. Työnohjaaja ei anna suoria vastauksia näihin kysymyksiin, vaan auttaa sinua itseäsi löytämään omat vastauksesi.

Työnohjaus voidaan määritellä myös ajatteluprosessin ohjaamiseksi. Kun työnohjaaja tekee
kysymyksiä, tavoitteena on kaivaa esille ammatillisia ja persoonallisiakin valmiuksia, jotka auttavat sinua työn tekemisessä. Näitä voivat olla mm. vuorovaikutustaidot, ongelmien hallinta ja itsetuntemuksen kehittäminen. Toisin sanoen työnohjauksessa mietit toimintaasi ja miten se vaikuttaa muihin esim. asiakkaisiin tai työkavereihin. Pohdinnan kohteena voivat olla myös työroolit, kokemukset, tunteet, työkyky tai vaikkapa esimiestaidot.

Hankalat asiakastilanteet tai riita työkaverin kanssa voi aiheuttaa murhetta ja ehkä jopa unettomia öitä. Näitäkin tilanteita voi käydä läpi työnohjauksessa. Työnohjaus on luottamuksellista ja siinä voi halutessaan sanoa ääneen kaikki perkeleet, joita ei välttämättä voi sanoa työtä tehdessä. Yhtälailla
voit miettiä niitä huippuhetkiä, jolloin olit supertekijä ja hehkuttaa osaamistasi ja taitojasi ja miettiä, miten niitä parhaiten hyödynnät.


Ja vielä lisää teoriaa työnohjauksesta:




”Työnohjaus on oman työn tutkimista, arviointia ja kehittämistä, joka tapahtuu koulutetun työnohjaajan avulla. Se on työhön, työyhteisöön ja omaan työrooliin liittyvien kysymysten, kokemusten ja tunteiden yhdessä tulkitsemista ja jäsentämistä. Työnohjauksessa ohjattava pohtii suhdettaan työhönsä. Ohjaaja ja mahdolliset muut osallistujat auttavat ohjattavaa näkemään itsensä ja työnsä entistä tarkemmin ja selvemmin. Työnohjaus on vuorovaikutusta, jossa sekä ohjaaja että ohjattavat oppivat toisiltaan. Työnohjaus auttaa jaksamaan työssä ja pysymään työkykyisenä.” (Suomen työnohjaajat ry.)

Työnohjaus –käsitettä on vaikea määritellä täsmällisesti, sillä se on ilmiö ja prosessi, jossa on erilaisia tapahtumia. Työnohjaus on menetelmä, jossa työntekijä tarkastelee itseään työntekijänä ja omaa työtään ohjauksen toteuttajan kanssa. Se on säännöllistä ja työnohjausprosessi on
pitkäjänteistä. Työnohjaukseen liittyy kiinteästi ammatillinen oppiminen ja
vuorovaikutus.

Tänä päivänä työn vaatimukset voivat olla haastavia. Ne voivat pahimmillaan pirstaloida työntekijän oman kokemuksen eli hänen suhteensa ympäristöön. Työntekijän oma toimijuus voi vähetä tai työnkuormitus voi kasvaa liian suureksi. Mielekkääksi koettu työnteko perustuu kokemukseen ehjästä ja rikkaasta toimintaympäristöstä ja työntekijästä itsestään. Työntekijältä
vaaditaan hyvää itsetuntemusta, jotta hän kokee selviytyvänsä muutoksissa ja kriiseissä. Pettymykset pitää suhteuttaa omaan maailmaan ja ne kuuluvat elämään. Kokemusmaailman pirstalointi aiheuttaa kaaosmaisen tilan, jossa oman toiminnan syitä ja seurauksia ei pohdita vaan sännätään asiasta toiseen vailla ymmärrystä. Yksittäisen työntekijän pirstaleinen kokemusmaailma vaikuttaa myös työyhteisöön. Yhteistyö voi muuttua valtataisteluksi tai perusteettomiksi
kompromisseiksi, jotka vaikeuttavat työelämän tavoitteiden saavuttamista.

Työnohjaukseen kuuluu olennaisena osana itsereflektointi. Se tarkoittaa työntekijän pysähtymistä pohtimaan omaa toimintaansa arkityössä. Reflektointi on prosessi, jossa pohditaan syitä ja seurauksia ja arvioidaan niiden vaikutuksia omaan ajatteluun ja omaan toimintaan. Työnohjaaja on apuna tässä prosessissa. Tarkoituksena on työssäoppiminen. Prosessi etenee myös itse
työhön ja työntekijä jatkaa oppimisprosessiaan työn lomassa ja oppiminen syvenee. Työntekijä tarkastelee toimintaansa ja sen seurauksia kriittisesti ja pystyy kehittymään luovasti ja ennakkoluulottomasti.

Ryhmätyönohjaus lähtee samoista periaatteista kuin yksilötyönohjauskin. Tarkoituksena on yhteinen asioiden pohtiminen ja rakentava vuorovaikutus ryhmän jäsenten kesken. Sosiaalikontruktionistisen näkemyksen mukaan työnohjauksella voidaan löytää ymmärrystä sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Ryhmätyönohjauksessa työntekijät kokoontuvat yhteen ja
vaikuttavat toinen toisiinsa tuoden ideoita ja voimavaroja. Koko työyhteisön työnohjauksessakin on tärkeää huomioida yksilölliset tarpeet. Yhteiset tavoitteet ja niihin sitoutuminen lähtevät kuitenkin yksilöistä käsin toteutumaan ja mahdollisesti työnohjauksen toteutustavat voidaan miettiä yksilöiden tarpeesta lähtien.

Työnohjaus on arkityöhön liittyvää oman työn prosessointia, joka auttaa jäsentämään ja hallitsemaan omaa työtä. Työnohjaaja ei anna selkeitä ohjeita ohjattavalle henkilölle tai yhteisölle eikä se varsinaisesti lisää asiantuntijuutta. Työnohjaus kuitenkin tukee ohjattavien oppimista. Työnohjauksessa voi tulla esille henkilökohtaisia asioita, mutta niitä käsitellään lähinnä työn kautta eli miten ne vaikuttavat työn tekemiseen.

Työnohjaus
on ehdottoman luottamuksellista. Työnohjaaja ei välitä yksittäisen työntekijän tai työryhmän asioita työnantajalle ellei siitä ole yhteisesti sovittu ohjattavan kanssa. Luottamus ja yksilöllinen vastuu kuuluvat ohjattavalle. Jokaisella on oikeus kertoa tai jättää kertomatta asioita. Työnohjauksessa pohditaan erilaisia työtilanteita ja ohjattava tarkastelee omaa osuuttaan niissä sekä pohtii niiden merkitystä. Tarkoituksena on ottaa vastuu omista toimintatavoistaan ja oppia niistä. Tavoitteena on, että työnohjauskeskustelut voisi yhdistää ohjattavan omaan arkeen ja työhön. Työnohjaaja voi kuitenkin osallistua omilla ajatuksillaan ohjattavan prosessiin.

Lähteinä käytetty mm.

Työnohjauksen käsikirja: Alhanen et al. 2011

Työnohjaamisen taito. Oppikirja vapaaehtoistyön
työnohjaajalle. Laadukasta kulttuuria vapaaehtoistyöhön –hanke (Laku): Porkka,
Suvi-Tuuli 2009

Työnohjaus. Toiminnan laadunhallinnan varmistaja: Paunonen-Ilmonen, Marita 2001.

Työnohjaajan opas: Ruutu et al. 2016

Suomen työnohjaajat ry:n internet-sivusto sekä STOryn ammattilehti Osviitta